![]() |
|||||
![]() |
Agora-Talo | Linkit | Kontaktitiedot | ||
|
Mutta suurin yhtäläisyys olivat itse ehdokkaat. Henkilöt olivat täysin samoja. Pääministeri, ministerit, koko eduskunta. Ben Zyskowicz sai, kuten eduskuntavaaleissakin, suurimman osan ydin-Helsingin äänistä ja kaikki muutkin ehdokkaat tulivat mielellään valituiksi kunnanvaltuustoihin. Tästä alkavat kysymykset. Miksi heille kaikille oli niin tärkeää päästä valituksi? Miksi he olivat ehdokkaina? Mitä se tarkoittaa eduskunnalle, entä kunnanvaltuustoille? Mistä he löysivät kaiken tämän rahan? Kuinka näillä samoilla ihmisillä on varaa kahteen tehokkaaseen kampanjaan vuoden sisällä? Jos nämä vaalit olivat jonkinlainen vahvistus heidän suosiolleen, kun heidän eduskuntavaaleistaan oli kulunut vasta vuosi, kertoo se suuresta epävarmuudesta. He ovat sekä hallituksen, että eduskunnan jäseniä seuraavat neljä vuotta. On ymmärrettävää, että eduskuntaehdokas näkee kunnallisvaalit ensimmäisenä askeleena ja testinä, mutta kuinka hallituksen jäsen näkee sen? Se tuntuu askeleelta taaksepäin ja tämä johtaa seuraavaan kysymykseen. Eduskunnan tehtävä on varmistaa demokratian toimiminen. Kunnanvaltuustojen rooli on pitää huoli paikallisten yhteisöjen toiminnasta. Kuinka nämä voivat olla samanarvoisia? Tuleeko pääministeri tekemään päivällä päätöksiä maan puolustusta ja uutta Euroopan perustuslakia koskien ja tuleeko hän illalla puhumaan uusista teistä metsissä? Kommentit eivät ole paikallishallinnon aliarviointia, vaan eikö ole hieman hullunkurista, että maan pääministerin täytyy ottaa osaa kunnanvaltuuston kokoontumisiin vähintään kerran kuukaudessa? Ja jos hän
ei koskaan ota osaa niihin pääministerin velvollisuuksien
johdosta, mitä se tarkoittaisi kunnanvaltuustoille? Luuletteko,
että sinä päivänä, kun eduskunta äänestää
uudesta laista valtakunnallista koulutusta koskien, ministeri istuisi
mieluummin kunnanvaltuustossa? Ja mitä se tarkoittaisi paikallisille
vallanpitäjille? Luultavasti heidän loppuaan vallanpitäjinä. |
|||||